Hei vain!

Nyt löytyy HYL 100-vuotta tallenne sekä Ken Hensleyn esittämä kappale The Wizard, teille tiedoksi, jotka olette näitä mahdollisesti odottaneet. Ja jälleen kerran kerron, että helpoimmin pääsette ne katsomaan, kun napsautatte näitä linkkejä tällä sivulla... Siis tuossa vasemmalla.
Kontulan ostarin restauroidusta Häiväojan tekemästä patsaasta on myös juttu tulossa, malttakaa vain.

Ihan asiattomastikin ehkä olen tässä pohtinut, miksi vähäinenkin lähimmäisiä kohtaan osoitettu ystävällisyys katoaa jonnekin heti kun harmaa pimeys valtaa rakkaan maamme?
Eräänä iltapäivänä iski laiskuus, enkä jaksanutkaan kävellä kotiini työstä, vaan päätin mennä bussilla.
Seisoin pysäkillä hyvän tovin ihan yksin, pian katos jo täyttyikin ja tapani mukaan päästin kiireiset ensin... Siis astuin bussiin viimeisenä. Reippaasti käytöstapoja noudattaen sanoin kuljettajalle."Moi, saisinko aikuisten kertalipun?"
Kuljettaja tuijotti minua niin, että ehdin jo miettiä, millä kielellä yrittäisin seuraavaksi, koitin kuitenkin suomea ja toistin aiemmin sanomani.
Kuljettaja ravisti, ihan totta, ravisti, päätään ja sanoi:"Anteeksi, mutta sinä olet ensimmäinen matkustaja joka tervehti!" Katsoin ympärilleni ja huomasin, että bussi on aivan täysi, ihmettelin ääneen:"Ei kai sentään...." Mutta katsellessani kanssamatkustajiani piti kyllä kerran taas ihmetellä, mistä nuo happamat, jos ei suorastaan luotaantyöntävät ilmeet?
Eihän maksaisi mitään tervehtiä ja kohdella lähellään olevia, niin kuin haluaisi itseään kohdeltavan?
Minulla ainakin oli loistavan hyvä mieli siitä, että saatoin tehdä hänen päivästään edes vähän paremman, ja jaksoin hymyillä varmaan ärsytykseen asti sekä kanssani matkustaneille ihmisille että kotiväelle.
Suosittelen kaikille ystävällisyydenpuuskia, ja jos et siihen kykene, koeta edes vähäistä välittämistä!

Palveluksessanne T